Kohti pohjoista

Kohta mennään! Pohjanmaan kautta Lappiin nimittäin. Ajelemme parin pysähdyksen taktiikalla Tornioon, mistä starttaa torstaina bussikyyti kohti Kilpisjärveä. Käsivarresta olisi tarkoitus pyöräillä takaisin Tornioon kahdessa päivässä. Eli vihdoinkin koittaa jo kauan lusikkalistallani (eng. bucket list) ollut Maratonpyöräily.

Vaihdoimme Supersuunnistajan kanssa 25 km/h -ryhmästä nopeampaan, koska saimme Joroisilla niin kovaa painostusta asian suhteen. Vähän kyllä hirvittää, että jaksanko polkea koko 500 km kolmeakymppiä, mutta minulle vakuutettiin, että peesijonon "aurinkokannella" kyllä jaksaa. Sitä paitsi reitti on alun tiukkaa nousua lukuunottamatta pelkkää alamäkeä ja taukoja on parin tunnin välein. Hitaammassa ryhmässä puutuu kuulemma vain perse.

Kissat lähtevät mökille mustikkaan siksi aikaa, kun
me pyöräilemme.

Meitä Joroisilla aivopesseet N ja P ovat muuten tavanneet Maratonpyöräilyssä. Piti kuulemma polkea lujaa, että teki hyvän vaikutelman. Taisivat taktiikat toimia. Vähänkö söpöä!

Pyöräilyn jälkeen pitääkin harrastaa raivoisaa palautumista, koska vain viikon päästä on SM-roga. Hui! Voisin kuvitella, että palautumisen aikana minulla on aikaa bloggailla myös Maratonpyöräilystä.

Mutta nyt kissat koppaan ja menoksi!