sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Henkisiä haasteita

Eilen rykästiin Oittaalla. Rykäsy on HelTrin harjoituskisasarjan triathloni, joka on suunnilleen sprintti (750 m  21,5 km + 5 km). Kyseessä ei ole siis mikään oikea kisa vaan harjoitus, ja ajanotto tapahtuu käsipelillä siten, että vaihtoja ei lasketa erikseen. Tuloksissa T1 on mukana uinnissa ja T2 taitaa olla juoksuajassa. Ajat olivat näköjään muutenkin minulla vähän hassut. En tosiaan juossut viittä kilsaa 16 minuutissa tai viettänyt fillaroidessa tuntia, vaikka kauan siellä menikin. Tuolla vitosen ajalla voisin mennä syksyllä Suomi-Ruotsi-maatotteluun juoksemaan viittä tonnia. :D Loppuaika on kuitenkin oikein eli 1:34:57.

Itse mittasin väliajoiksi seuraavaa:
  • Uinti 14:09 
  • T1 2:52
  • Pyöräily 47:14 (missä on T2 mukana, koska unohdin painaa nappia)
  • Juoksu 30:41
Rykäsyn vaihtoalue ja kisaan valmistautuvia seurakavereita

Uintiaikaan olen tyytyväinen. Juoksukin on ihan jees. Pyörässä olisin toivonut meneväni kovempaa (vaikka se T2 hidastaa keskaria kyllä). Maasto oli kyllä mäkinen, mutta silti. Olen tänä keväänä polkenut mielestäni aika paljon ja päivittänyt fillarini. Siksi olen aika pettynyt, että en mene tuon lujempaa. Olisi pitänyt varmaan polkea joskus myös tempoja, eikä vain mättää määrää suht rauhallisesti.

Minulla on tällä hetkellä aika iso motivaatiomonttu triathlonin suhteen. Minusta tuntuu, että olen ihan paska. Olen tässä parin viime vuoden aikana kehittynyt uinnissa mielestäni huomattavasti. Kun 2014 kisoissa nousin vedestä, ohitin yleensä pyörällä ison määrän sakkia. Nyt olen itse se, jonka huonot uimarit ohittavat. Koetan toitottaa itselleni, että ne ohittajat eivät ole samoja tyyppejä, joita minä pari vuotta sitten ohittelin - mutta se on kovin vaikeaa. Asiaa ei helpota yhtään, kun kisaa rykäsyissä, missä mukana ei ole niitä "itsensä voittajia" vaan pelkkiä tavoitteellisia treenaajia. Viiteryhmä, johon itseään vertaa on siis kova. Lisäksi taidan olla siinä vaiheessa "urallani", että alun nopea kehittyminen on nyt tehty, ja seuraavaksi tarvitsisi nähdä vähän vaivaa ja olla jossain määrin systemaattinen treenaaja saavuttaakseen tuloksia. Sekin voisi auttaa, jos keskittyisi vaikka edes ihan vaan kolmeen lajiin.

Kuvituskissa väijyy mökillä viikko sitten

Onneksi sentään ensi viikonloppuna on vuorossa puolimatka, jolla saa mättää rauhassa eikä tarvitse rykiä. Nämä sprintit ovat niin kovin lyhyitä kisoja, että pyöräillessä ei oikein tahdo päästä edes vauhtiin. Ja sprinteissä pitäisi mennä kamalan kovaa. Sehän on asia, jota en osaa - en uiden, pyörällä saati sitten juosten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti