 |
| Startti |
Sherwood Trail Run järkättiin siis ensimmäistä kertaa. Kahdesta 5 km lenkistä oli muodostettu kympin lenksukka, jonka sai juosta kerran tai kaksi kertaa. Myös vitonen oli tarjolla. Me teimme "perinteiset" eli Supersuunnistaja ilmoittautui 20 kilsalle ja minä kympille. Ja minulla oli tavoitteena olla aiemmin maalissa.
 |
| Alkuruuhkaa polulla |
Lähtö tapahtui Keupirtin pihalta, mikä oli tuttu paikka jo Winter Trail Run Cupista. Alussa oli tarjolla tietä joitakin satoja metrejä, kunnes päästiin metsään ja kallioille. Kunhan olimme ylittäneet Keravantien siltaa pitkin, pääsimme kunnolla asiaan eli kiipeämään Keinukalliolle. Pakko sanoa, että mäelle oli mukavampaa kiivetä reilun kilsan "lämmittelyn" jälkeen kuin suoraan startista kuten talvicupin osakilpailussa. Huipulta vitosen juoksijat kääntyivät takaisin Keupirtille, ja me muut kävimme hölkkäämässä Keinukallion takametsissä cupista tutun vitosen lenksukan. Sitten kiipesimme taas mäen päälle ja juoksimme vitosen lenkin kanssa samaa reittiä takaisin Keupirtille.
 |
| Kiipeämässä ekaa kertaa Keinukalliolle |
Lumi oli reitillä aika ärsyttävää, koska edes nastarit eivät pitäneet sohjossa kamalan hyvin. Juokseminen oli siis aika rankkaa. Myönnän, että jossain 4 km kohdalla minua kadutti, etten ollut lähtenytkään vitoselle kympin sijaan. Onneksi sain seuraa reitin loppupuoliskolle ensin parista herrasta ja myöhemmin yhdestä naisesta, jonka kanssa saimme aikaan myös kivan loppukirikamppailun. Minä onneksi voitin kirin, koska uskalsin juosta viimeisessä, melkoisen jyrkässä alamäessä kovempaa. Alamäessä paino on voimaa ja ylipaino on YLIVOIMAA! ;)
 |
| Sellainen vähän haastavampi alamäki |
Kun Supersuunnistaja saapui maaliin, hänet julistettiin kisan kolmoseksi. Myöhemmin illalla jo kotosalla ollessamme selvisi, että kisan "voittaja" olikin juossut vain 15 km, ja Supersuunnistaja oli siten kisan kakkonen. Ilmeisesti "voittaja" oli kääntynyt epähuomiossa ekalla lenkillä Keinukalliolta vitosen lenkille ja juossut kympin vasta tokalla kierroksella. Ihmettelinkin vähän, että polkujuoksun ekakertalainen voitti niin ylivoimaisesti. Kaikenlaista sitä sattuukin.
 |
| Reitin loppupuolella oli myös kiva pitkospuuosio |
Kivaa, että Keravan Urheilijat jaksoivat järkätä uuden kisan, vaikka cuppia ei enää järjestettykään. Kisa oli oikein hauska, vaikka olinkin ihan tööt kaiken lumessa tarpomisen jälkeen. Mutta kai sitä vähän kuuluukin olla.
Tuloksia voi ihailla järjestäjän sivuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti